Ikkunaremontti voi sisältää ikkunoiden uusimista, korjaamista tai huoltamista. Tällä sivulla tietoa ikkunaremonteista, niiden tekijöistä ja lainsäädännöstä.
Perinteisesti Suomessa ikkunoiden karmit ovat olleet puuta, joka materiaalina ei ole yhtä kestävä kuin nykyaikainen alumiini. Yleisesti, ikkunoilla käyttöikä voi vaihdella 30 vuodesta eteenpäin ja hyvin huollettuna/hoidettuna ikkunat voivat kestää jopa 75 vuotta. Toisaalta, jos niistä ei pidetä huolta, käyttöikä voi kaventua reiluun kymmeneen vuoteen. Ikkunaremontti toimenpiteenä voi olla yksinkertainen korjaustoimenpide, esimerkiksi ikkunatiivisteiden uusiminen. Vaativamman ikkunaremontin yhteydessä on suositeltavaa ottaa huomioon asunnon kokonaisuus (lämmitys, ilmanvaihto ja ikkunat) onnistuneen remontin aikaansaamiseksi. Muita tärkeitä suuren tai pienen ikkunaremontin valmistelu- ja toteutustoimenpideitä ovat: hankesuunnittelu, kilpailuttaminen ja vertailu (tekijän hinta/laatu ja takuu) ja mitoitus (ikkunoiden mitoitus tehtävä tarkasti). Ikkunaremontti on myös suositeltavaa aikatauluttaa oikein vuodenaikojen mukaan.
Lainsäädäntö (Kotitalousvähennys ja asunto-osakeyhtiölaki)
Kotitalousvähennys ikkunaremontissa
- Verohallinnon mukaan ikkunaremontin työn kustannukset saa osittain vähentää veroista.
- Palkatun työntekijän palkasta ja palkan sivukuluista saa vähentää 30 prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin merkityn yrityksen, yrittäjän tai yleishyödyllisen yhteisön tekemän keittiöremontin laskussa olevasta työstä tai työkorvauksesta saa vähentää 60 prosenttia, joka on työn tekemisestä maksettu korvaus, joka ei ole luonteeltaan palkkaa
- Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen: puolisot voivat saada vähennyksen erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa per henkilö (omavastuu vuodessa 100 euroa) ja vähennys tehdään verovelvollisen veroista.
Vähennykseen oikeuttavat: tavanomaiset kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomainen työ on normaali työ, joka tehdään kodin- ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi.
Lisätietoa Verohallinnon sivuilta (ks linkit) sekä Verohallinnon ohjeesta kotitalousvähennykseen
Asunto-osakeyhtiölaki
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvussa säädetään kunnossapitovastuun jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Sama luku koskee kunnossapito- ja muutostöitä.
- Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat (3§)
- Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan tulee kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle sellaisesta työstä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.
- Ilmoitusvelvollisuus on laaja, ja sen ulkopuolelle jäävät lähinnä huoneiston maalaus- ja tapetointityyppiset työt (esimerkiksi pinnoitetyö on ilmoitusvelvollisuuden piirissä).
- Osakkeenomistaja vastaa siitä että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti ja aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa